Kirjoittaja: Saija Yljälä, sosionomiopiskelija.
Suoritin syventävän kehittämistyön harjoitteluni Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistyksellä, joka tukee nuoria kohti itsenäistä ja turvallista asumista. Harjoitteluni keskiössä oli yhdistyksen jäsenhankinnan kehittäminen yhdessä muun henkilöstön kanssa. Tämä tehtävä ei ollut pelkästään teknistä kehittämistä vaan myös vaikuttamistyötä. Jäsenhankinnan merkitys korostuu, kun puhumme nuorten asunnottomuudesta. Yhdistyksen jäsenet eivät ole vain nimiä listassa he muodostavat perustan toiminnalle, resursseille ja ennen kaikkea vaikuttavuudelle. Tämän kirjoituksen tavoitteena on lisätä nuorten asunnottomuuden erityisesti piiloasunnottomuuden näkyvyyttä.
Asunnottomuus ei ole kadonnut se on muuttanut muotoaan
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) vuoden 2024 lopun selvityksen mukaan Suomessa oli yhteensä 3 806 asunnotonta. Luku on käänne huolestuttavaan suuntaan, sillä asunnottomuus on kasvanut pitkän, yli kymmenvuotisen laskusuunnan jälkeen. Joensuussa asunnottomien nuorten määrä oli vuoden 2024 lopussa 14 alle 25-vuotiasta. Vaikka luku vaikuttaa pieneltä, jokainen numero edustaa ihmistä nuorta, joka elää epävarmuudessa ilman omaa kotia. Asunnottomiksi määritellään henkilöt, joilla ei ole omaa vuokra- tai omistusasuntoa ja jotka joutuvat asumaan tilapäisesti tai epävirallisesti esimerkiksi ulkona, hätämajoituksessa, laitoksissa tai tuttavien luona ilman pysyvää asumisratkaisua.
Piiloasunnottomuus näkymätön mutta todellinen
Yksi nuorten asunnottomuuden haasteista on sen näkymättömyys. Monet nuoret asunnottomat eivät elä kadulla he yöpyvät tuttavien tai sukulaisten luona, asuvat tilapäisesti sohvilla tai pysyttelevät tilanteessa, joka ei näy virallisissa tilastoissa. Tätä kutsutaan piiloasunnottomuudeksi. Henkilö voi olla virallisesti kirjoilla jossakin asunnossa, mutta ei voi todellisuudessa asua siellä. Syynä voi olla esimerkiksi perheväkivalta, päihdeongelmat, turvattomuus tai asunnon huono kunto. Erityisesti nuorten kohdalla piiloasunnottomuus on yleistä. Se ei ehkä näy ulospäin, mutta se vaikuttaa nuorten elämään merkittävästi. Epävarmuus, jatkuvat muutokset, yksinäisyys ja turvattomuus heikentävät hyvinvointia ja vaikeuttavat opiskelua, työnhakua ja tulevaisuuden rakentamista.
Vuoden 2024 ARA-selvityksen mukaan noin kaksi kolmasosaa yksinelävistä asunnottomista eli yhteensä 2 378 henkilöä majoittui tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona. Tämä luku kertoo paljon siitä, kuinka suuri osa asunnottomuudesta jää näkymättömiin.
Jäsenyys on teko ei vain kannanotto
Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistyksen toiminta perustuu välittämiseen ja vaikuttamiseen. Jäsenyys on konkreettinen tapa osallistua ja osoittaa, että nuorten hyvinvointi ja oikeus omaan kotiin ovat asioita, joista välitetään. Nuorten asunnottomuus ja erityisesti piiloasunnottomuus on ilmiö, jota ei voi sivuuttaa. Se vaatii meiltä kaikilta enemmän ymmärrystä, tukea ja tekoja. Jäsenyys on yksi niistä.